ProKoulun ja ProVakan asiantuntijatyöryhmän jäseniä osallistui syyskuussa PBS-Europe Networkin tutkimussymposiumiin, joka järjestettiin Oldenburgin yliopistossa Saksassa. Tapahtuma kokosi yhteen tutkijoita ja asiantuntijoita yli kymmenestä maasta jakamaan tutkimustietoa sekä kokemuksia positiivisesta käyttäytymisen tuesta sekä sen kehittämisestä.
Osallistuminen tarjosi mahdollisuuden syventää kansainvälistä yhteistyötä ja tuoda suomalaisen PBS-mallin, eli ProKoulu- ja ProVaka- toimintamallien, näkökulmia osaksi keskustelua. Osallistuimme tapahtumaan kolmella esityksellä ja yhdellä posterilla, joista alla yhteenvedot:
Christina Sjöströmin, Annika Borgströmin ja Henrik Husbergin esityksessä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia käyttäytymiseen vaikuttavasta interventiosta (tutkimuksen toteutuksessa mukana myös Noora Heiskanen ja Mika Paananen). Interventio toteutettiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajina toimivien koulutettujen konsulttien sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Tutkimuksessaan he käsittelevät näiden konsulttien ja konsultoitavien kuvaamia erilaisia rooleja, vastuita sekä konsultoitavien ammatillisen osaamisen kehittymistä. Tulokset osoittivat, että osallistujien kokemukset olivat pääosin myönteisiä, ja interventio koettiin tehokkaaksi käyttäytymisen muutoksen tukemisessa.
Anne Karhun ja Mika Paanasen puheenvuorossa esiteltiin Lintu-hankkeen varhaiskasvatuksen CICO-tuen tutkimustuloksia (tutkimuksen toteutuksessa mukana myös Meri Liimatainen, Asko Tolvanen ja Henrik Husberg). Keskeinen tutkimushavainto oli, että CICO-tuen myötä lasten käyttäytymisessä tapahtui myönteisiä muutoksia. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstö koki menetelmän sekä toimivaksi että toteuttamiskelpoiseksi. Tulokset viittaavat siihen, että CICO-tuen kaltainen systemaattinen ja yksilöllinen käyttäytymisen tukimuoto voi olla hyödyllinen osa ProVaka-päiväkodin toimintaa.
InterLearn-huippututkimusyksiköstä Jyväskylän yliopistosta mukana oli väitöskirjatutkija Emmi Pelkonen, joka esitteli Suomessa kehitetyn ja ProKoulu-hankkeessakin käytetyn oppilaiden työrauhamittarin validiteettiin liittyviä alustavia tuloksia. Tulosten perusteella mittari toimii alakoulun 2.–6. luokilla työrauhan arvioimiseen ja työrauhaa voidaan tarkastella sekä luokkatason ilmiönä että oppilaiden yksilöllisinä kokemuksina. Tarkempia analyysejä, esimerkiksi luokka-astekohtaisesti, tarvitaan kuitenkin vielä mittarin luotettavan ja tarkoituksenmukaisen käytön tueksi.
Vesa Närhi esitti posterillaan keskeiset tulokset opettajien täydennyskoulutuksen muodossa toteutetusta luokan työrauhainterventiosta. Täydennyskoulutuksessa luokanopettajia ohjattiin suunnittelemaan ja toteuttamaan näyttöön perustuvia luokan työrauhan tukemisen keinoja. Tulosten perusteella luokan oppilaiden tyoskentelyyn keskittyminen parani ja häiriökäyttäytyminen väheni tukitoimijakson aikana, muutokset olivat myös pysyviä kolmen viikon seurantajakson ajan. Esitys perustui Pilvi Peuran ja kumppaneiden artikkelikäsikirjoitukseen.
