Tutkimusartikkeli
Tekijät: Meri Liimatainen, Mika Paananen & Anne Karhu
Artikkelissa tarkastellaan Check in Check out -tukimallin eli CICO-tuen soveltuvuutta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, tapahtuuko lasten käyttäytymisessä muutosta CICO-tuen aikana ja miten hyväksyttäväksi varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee tuen toteuttamisen. Tutkimus toteutettiin kokeellisena yksittäistapaustutkimuksena kolmessa ProVaka-päiväkodissa, joissa toimintaa ohjaavat PBIS-periaatteisiin perustuvat yhteiset käyttäytymisodotukset ja myönteisen käyttäytymisen systemaattinen vahvistaminen.
Käyttäytymisen tuki varhaiskasvatuksessa: CICO-mallin rakenne
CICO-tuki on yksilöllinen käyttäytymisen tuen malli lapsille, jotka tarvitsevat ryhmätason tuen lisäksi kohdennetumpaa tukea arjen tilanteisiin. Tässä tutkimuksessa tavoitekäyttäytymiset olivat konkreettisia ja tilannekohtaisia, esimerkiksi “odotan omaa vuoroani” aamupiirissä tai “puhun kauniisti” ruokailussa. Tuki kohdennettiin lapsen yksilöllisten tarpeiden kannalta keskeisiin päiväkotipäivän tilanteisiin, kuten aamupiiriin, ruokailuun, leikkihetkiin ja oppimistuokioihin. Check in -hetkellä tavoitteet palautettiin lapsen mieleen ennen harjoiteltavaa tilannetta. Päivän aikana aikuiset tukivat lasta tavoitteiden saavuttamisessa, antoivat välitöntä ja myönteistä palautetta sekä tekivät onnistumisia näkyväksi CICO-taulun avulla. Mukana oli myös lapselle motivoiva palkkiojärjestelmä.
Tutkimukseen osallistui kolme 5–6-vuotiasta lasta, joiden käyttäytymistä seurattiin perustasovaiheessa, tukivaiheessa ja seurantavaiheessa. Tilannekohtaista tavoitekäyttäytymistä arvioitiin CICO-pistekortilla ja laajempaa ongelmakäyttäytymistä varhaiskasvatuksen eri tilanteissa SSQ-mittarilla. Lisäksi tarkasteltiin tuen sosiaalista validiteettia eli henkilöstön kokemuksia tuen hyväksyttävyydestä, käytettävyydestä ja merkityksellisyydestä.
Tutkimuksen tulokset
Tulokset olivat lupaavia. Kaikkien kolmen lapsen toivottu tavoitekäyttäytyminen lisääntyi CICO-tukijakson aikana. Seurantavaiheessa tavoitekäyttäytymisen taso joko säilyi korkeana tai laski hieman, mutta pysyi perustasoa korkeampana. Ongelmakäyttäytymisen väheneminen oli yksilöllisempää: kahdella lapsella myönteinen muutos näytti ulottuvan myös muihin arjen tilanteisiin, kun taas yhdellä lapsella muutos painottui selvemmin harjoiteltuihin tavoitekäyttäytymisiin.
Henkilöstö arvioi CICO-tuen sosiaalisen validiteetin korkeaksi. Tuki koettiin käyttökelpoiseksi, arkeen sopivaksi ja helposti toteutettavaksi toimintatavaksi. Keskeisiä tuen elementtejä olivat konkreettiset tavoitteet, aikuisen johdonmukainen ohjaus, tiheä myönteinen palaute, onnistumisten näkyväksi tekeminen sekä huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Tässä tutkimuksessa Check out toteutui lapsen hakutilanteessa, jolloin huoltajille kerrottiin lapsen päivän edistymisestä.
Johtopäätökset
Tutkimus tukee käsitystä siitä, että käyttäytymisen tuki varhaiskasvatuksessa tarvitsee selkeitä rakenteita, aikuisen aktiivista ohjausta ja systemaattista seurantaa. CICO-tuki tarjoaa yhden konkreettisen mallin siihen, miten yksilöllistä käyttäytymisen tukea voidaan toteuttaa osana päiväkodin tavallista arkea. ProVaka-kontekstissa CICO-tuki rakentuu luontevasti yhteisten käyttäytymisodotusten ja myönteisen palautteen varaan. Näin tutkimus tuo tärkeää tietoa siitä, miten tutkimusperustaisia ja arjessa toteuttamiskelpoisia tukimalleja voidaan kehittää varhaiskasvatuksen tarpeisiin.
Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:
Liimatainen, M., Paananen, M., & Karhu, A. (2026). Check in Check out -tukimalli varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 15(3), 1–23. https://doi.org/10.58955/jecer.162843
